Menetelmät

Hankkeen kumppanit käyttävät omassa toiminnassaan erilaisia luovia ja osallistavia menetelmiä, joiden avulla on innostettu kohderyhmän edustajia pohtimaan menneisyyttä – ja tulevaisuutta. Hankkeen aikana on jaettu toimivia ja hyväksi havaittuja menetelmiä ja keskusteltu siitä, miten osallistavia menetelmiä ja voi yhdistää reflektioon ja tiedolliseen oppimiseen eurooppalaisessa kontekstissa.

Dokumentin valmistaminen ryhmätyönä

Yleisesti uskotaan, että dokumentit kertovat objektiivisen totuuden. Tosiasiassa tarina kerrotaan aina jostain tietystä näkökulmasta. Jakamalla ja vaihtamalla näkökulmia voidaan päästä rauhanomaiseen keskusteluun eri kansojen ja jaettujen muistojen välillä.

Nauhoittaminen (video tai audio) on käytännöllinen menetelmä. Sitä voi käyttää ja sen kautta voi oppia vaikka ei osaisi lukea tai ilman yhteistä kieltä. Tästä syystä se sopii erityisen hyvin osallisuuden parissa työskenteleville. Käytetty metodi on saanut inspiraation ”Kino Kbaret” –liikkeestä, joka käynnistyi vuonna 1999 Quebecissä, Kanadassa. Se oli elokuvantekijöiden liike, joka puhui pienten, lähes nollabudjetilla tehtyjen lyhytfilmien tuottamisen puolesta, joissa oli vain vähän henkilökuntaa ja paljon yhteistyötä.

Lisätietoa projektistamme  Rec’On the future Kosovossa. 

Tässä menetelmässä dokumentointiprosessi nähdään työkaluna käsitellä kaupungin historiaa. Pienissä ryhmissä tutkittiin aihetta, tehtiin katuhaastatteluja, ilmaistiin mielipiteitä tai välitettiin viestejä videon avulla jne.

Teknisen osaamisen lisäksi työpaja antaa mahdollisuuden peilata ja kohdata yksilöllisiä ja yhteisöllisiä muistoja ottamalla mukaan eri taustoja omaavia ihmisiä.

Connecting memories –hankkeen koulutuksessa jalkauduimme Marseilleen ja äänitimme ääniä sen kolonialistisesta menneisyydestä, maahanmuutosta ja monikulttuurisesta ilmapiiristä.

Esimerkki teoreettisesta/reflektoivasta työskentelytavasta:

Mikä on dokumentti?

Keskustelkaa yhdessä sanasta “dokumentti”. Mitä siitä tulee mieleen?

Dokumentit kuvaillaan todennäköisesti “objektiivisiksi”.

Keskustelkaa sen jälkeen subjektiivisuudesta: voiko dokumentti todella olla objektiivinen? Oletteko nähneet dokumenttia, jossa on ristiriitaisia näkökulmia?

Esimerkki työpajasta:

Äänipostikortit

Tutustukaa ympäristöön/kaupunkiin kävellen ja kartan avulla. Kaupunkikävelyn jälkeen osallistujat saavat kaksi tuntia aikaa tutustua kaupunkiin omin päin 3-5 henkilön ryhmissä.

Tehtävänä on nauhurin tai puhelimen avulla äänittää ääniä, jotka kertovat naapuruston tunnelmasta. Lisäksi voi itse puhua ja kuvata, mitä näette, haistatte, maistatte, tunnette ja koette ympärillänne.

Lämmittelyharjoituksia teatteriin

Teatteriharjoitukset on hyvä aloittaa leikillä. Alta löydät kuvakset joistain harjoituksista, joita kokeilimme hankkeen aikana.

Suurin osa inspiraatiosta on peräisin Augusto Boalilta, Leikkejä näyttelijöille ja ei-näyttelijöille, katso linkki täältä here.

Muista nämä ennen leikkejä:

1. Kuka tahansa voi olla näyttelijä. Sorrettujen teatterin yksi idea on päästä yli jaottelusta näyttelijän ja (passiiviseen, vastaanottavaan) katsojan välillä.

2. Osallistujat toimivat vapaasti. Kenenkään ei ole pakko osallistua. Kaikki on vapaaehtoista.
3. Virheiden tekeminen on sallittu.

Harjoitukset

Tervehdykset (greetings)  Osallistujat – näyttelijät ja ei-näyttelijät – kävelevät huoneen läpi. He tervehtivät toisiaan kädellä, polvella, olkapäällä ja myöhemmin kissana, sammakkona, hyvinä ystävinä, bisnes-henkilöinä, innokkaasti, surullisina jne. He kävelevät pienen sillan ali, heidän täytyy suojella itseään myrskyltä ja lopulta he saavat nauttia auringosta

Toinen versio: Kaikki kävelevät huoneen läpi. Ohjaaja sanoo ”numero 1” ja pyytää yhtä osallistujaa näyttämään asennon, sen jälkeen hän sanoo numerot 2,3,4…ja kaikki näyttävät oman asentonsa. Muut jatkavat kävelemistä. Kun ohjaaja sanoo jonkun numeron, kaikki tekevät henkilön aiemmin näyttämän asennon.

Hedelmäsalaatti (Fruit salad, mix salad) Jakaudutaan pieniin ryhmiin. Jokainen ryhmä valitsee yhden hedelmän (omena, appelsiini, kiivi). Ohjaaja huolehtii, että kaikki hedelmät ovat erilaisia. Koko ryhmä istuu piiriin, jossa on yksi tuoli vähemmän kuin osallistujia. Yksi osallistuja pysyy keskellä ja kutsuu hedelmiä, esim. omenoita. ”Omenat” nousevat ja vaihtavat tuolia. Keskellä oleva henkilö istuu nopeasti jollekin tuolille ja joku toinen jää keskelle ja jatkaa hedelmien kutsumista. On mahdollista sanoa myös ”hedelmäsalaatti”, jolloin kaikkien täytyy nousta ja etsiä uusi tuoli.

„Ranskalainen puhelin“ (French phone) Osallistujat asettuvat rinkiin. Yksi näyttää jonkun liikkeen/asennon, esimerkiksi koskettaa nenäänsä. Muut osallistujat tekevät yksi kerrallaan saman liikkeen, mutta aina vähän suurempana kuin edellinen. Lopussa voimme nähdä esimerkiksi jonkun koskettavan nenää, pyörittävän sormea nenän ympärillä ja pyörähtävän itsensä ympäri…

Luottamus (Trust) Osallistujat kävelevät pareittain huoneen poikki, toisella silmät suljettuina. He ovat sopineet keskenään erilaisista äänistä, joiden avulla näkevä ohjaa “sokeaa”. Jos ääni lakkaa, “sokea” pysähtyy. Molemmat kokeilevat molempia rooleja. Näin jokainen saa kokeilla vastuunkantajan että luottajan roolia.

Huoneen tutkiminen (Getting to know the room) Muodostakaa ryhmiä. Toinen parista sulkee silmänsä ja toinen ohjaa häntä huoneessa. Ohjaaja näyttää ”sokealle” viisi esinettä huoneessa siten, että aina esineen kohdalla ohjaaja koskettaa ”sokeaa” kevyesti, jolloin tämä avaa silmänsä, näkee esineen ja painaa sen mieleensä. Tämän jälkeen pari menee katsomaan esineet uudestaan, ja se jonka silmät olivat suljetut näyttää parilleen, mitä hän oli nähnyt. Roolit vaihdetaan.

Vokaalien siirtäminen (Changing vocals) Osallistujat asettuvat rinkiin. Ohjaaja aloittaa vokaalilla ja siirtää sen naapurilleen. Naapuri ottaa vokaalin vastaan ja siirtää sen vierustoverilleen. Jokainen voi antaa vokaalille persoonallisen tulkinnan.

Aakkonen (lause): Jokainen sanoo lauseen alun aakkosten seuraavalla kirjaimella. Esimerkki: Example: The facilitator starts: „As you know, Maria likes red shoes.“ Another person continues: „But red shoes are only for Sunday.“ The next: „Cigarettes too.“ And so on. (tämä englanniksi, jotta idean ymmärtää)

Keskustelu rajoitetuilla sanoilla: Kolmea osallistujaa asettuu ryhmän eteen. He puhuvat jostain aiheesta. Yksi käyttää vain yhtä sanaa, toinen kahta ja kolmas kolmea sanaa. Aiheet voivat olla esimerkiksi loma, sukupolvet, perheriita, Eurooppa…

Pullo-objekti (bottle object) Ohjaaja asettaa muovipullon huoneen keskelle. Hän kertoo, että pullo voi olla mitä tahansa, mutta ei pullo. Osallistujat saavat keksiä ideoita ja osoittaa liikkeellä, mihin ”pulloa” käytetään. Se voi muuntua miksi tahansa, esimerkiksi kampa, imuri, ripsentaivutin jne. Pullon sijaan voidaan käyttää myös muita esineitä, kuten tuolia, laukkua jne.

Assosiaatiot: Osallistujat istuvat rivissä. Ohjaaja asettaa kolme tuolia ryhmän eteen ja istuu keskimmäiselle tuolille. Hän sanoo jonkun käsitteen kuten ”solidaarisuus”. Osallistujat, joille tulee mieleen sanaan liittyvä assosiaatio, istuvat oikean- ja vasemmanpuoleisille tuoleille. Ohjaaja kysyy oikealla puolellaan istuvalta henkilöltä käyttäen sanoja: “Minä olen solidaarisuus. Kuka sinä olet?” Naapurit vastaavat: “Minä olen (sympatia) tai (hyvä elämä)” Ohjaaja päättää, kumpi vastauksista sopii paremmin ja palaa ryhmään. Esimerkissä hän piti enemmän ”hyvästä elämästä”. Osallistuja, joka oli sanonut “hyvä elämä” siirtyy keskimmäiselle tuolille. Seuraavat osallistujat, joilla on assosiaatio näihin sanoihin asettuvat ”hyvän elämän” molemmin puolin, ja harjoitus jatkuu.

Mitä sinä teet? Osallistujat istuvat rivissä. Joku ryhmästä on “näyttämöllä” muiden edessä. Ohjaaja kertoo jonkun toiminnan esim. “sateessa laulaminen” ja näyttelijä esittää toiminnan. Seuraava henkilö rivissä kysyy: “Mitä sinä teet?” Näyttelijä vastaa toiminnalla, joka on jotain aivan muuta kuin mitä hän on tekemässä, kuten ”Tiskaan astioita.” Henkilö joka kysyi, menee nyt vuorostaan näyttämölle ja esittää astioiden tiskaamista. Seuraava kysyy: ”Mitä sinä teet?” ja näyttelijä keksii taas jonkin uuden toiminnon. Harjoitus jatkuu.

Ruumiin asennot: Osallistujat asettuvat rinkiin selkä keskustaa kohti. Ohjaaja sanoo sanan. Osallistujat keksivät sanaan sopivan asennon ja käntyvät sitten keskustaa kohti. Esimerkkisanoja: ilo, pettymys, torjunta, uusi alku, solidaarisuus, politiikka jne.

Jokaisen harjoituksen jälkeen on tärkeää keskustella osallistujien kokemuksista.

Yhteisöteatter

Yhteisöteatteri-sana viittaa Augusto Boaliin (1931-2009), brasiliaiseen teatterintekijään ja teoreetikko, jonka esikuvia olivat Bertolt Brecht and Konstantin Stanislawski. Boalille teatteri oli keino ymmärtää muuttuvaa todellisuuta ja tapa ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Augusto Boalia pidetään tärkeänä teatterintekijänä, joka sai elämäntyöstään Nobelin rauhanpalkinnon.

Elävä museo

Elävä museo on leikkisä tapa innostaa oppijoita. Oppija voi ilmaista omia mielipiteitään ja tuntemuksiaan menetelmän avulla. Elävä museo mahdollistaa yhdessä oppimista.

Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään. Toisessa on ”taiteilijat” ja toisessa ”teokset”. He työskentelevät pareittain. Taiteilija luo teoksen esim. rahasta ja muokkaa pariaan haluamaansa asentoon tavalla. Menetelmässä on tärkeää toimia kunnioitettavasti. Kun teos on valmis, taiteilija kirjoittaa sen nimen paperille ja pari poistuu huoneesta. Vähän myöhemmin he palaavat, mutta tavallisina katsojina. Jokainen ”taiteilija” kertoo teoksestaan ryhmälleen.

Sanomalehtiteatteri

Sanomalehtiteatteri edustaa Augusto Boalin syrjittyjen teatterin menetelmää, jossa yleisö pääsee mukaan muokkaamaan esitystä eikä vain seuraamaan lopputulemaa. Osallistujille jaetaan uutinen, raportti tai muuta kirjallista materiaalia, jossa on yhteiskunnallinen teema (esim. kappaleita raamatusta, maan perustuslaista, YK:n ihmisoikeuksien sopimuksesta tms).

Sanomalehtiteatterin menetelmä on helppoja sitä voi käyttää monenlaisissa oppimistarkoituksissa.

1. Huoneessa on monenlaisia kirjallista materiaalia. Osallistujat valitsevat siitä haluamansa materiaalin
2. Osallistujat lukevat tekstin ja jakavat sen herättämiä ajatuksia, mielipiteitä (puolesta ja vastaan) ja tunteita
3. Osallistujat valitsevat yhdessä tekstin pohjalta haluamansa osion ja esittävät sen yleisölle
4. Loppukeskustelussa osallistujat jakavat esitykset herättämiä ajatuksia ja huomioita